Guojia Anquan Bu - SecMeter

Kiinan tiedotusvälineet kertoivat 8.10.2015, että Chen Wenqing oli nimitetty Kiinan kansantasavallan valtion turvallisuuden ministeriön puoluesihteeriksi. Nimityksen uskottiin viittaavan siihen, että ministeriön johdossa oli meneillään siirtymävaihe. Puoluesihteerin asemasta oli lyhyt askel ministeriön johtajaksi.

Chen Wenqing nimitettiin maanantaina 7.11.2016 valtion turvallisuusministeriksi Kansankongressin pysyvän komitean toimesta. Chen Wenqing (56) korvasi Geng Huichangin (65), joka jäi eläkkeelle Kiinan tiedustelu- ja turvallisuusviraston johdosta.

Kiinan kansankongressin (NPC) pysyvä komitea hyväksyi tiistaina 27.6.2017 uuden tiedustelulain epätavallisen lyhyen neuvottelukierroksen jälkeen, joka antoi uusia valtuuksia mm. seurata epäiltyjä, ryöstää tiloja ja takavarikoida ajoneuvoja, laitteita ja kiinteistöjä. Viiranomaisilla oli nyt myös mahdollisuus määrätä enintään 15 päivän pituinen hallinnollinen pidätys henkilöille, jotka estävät heidän työnsä tai vuotavat valtion salaisuuksia.

Laki tuli voimaan keskiviikkona 28.6.2017. Lailla haluttiin tukea kansallista turvallisuutta Kiinan sisältä ja sen ulkopuolelta tulevia uhkia vastaan. Kiinan aktivistit ovat todenneet, että he pelkäävät tehostettua valtion valvontaa.

Viime vuodet Kiinan ulkomaille suuntautuvia kyberoperaatioita on hallinnut Kiinan kansan vapautusarmeija (PLA). PLA on vastuussa useista kyberhyökkäyksistä mm. Yhdysvaltojen tietoverkkoihin. PLA on sittemmin kohdentanut voimavarojaan uudelleen vastaamaan aiempaa paremmin kyberoperaatioiden kasvaneita teknisiä vaatimuksia.

MSS näyttää siirtyneen poliittisen turvallisuuden ohella yhä enemmän ulkomaiseen tiedusteluun eli ulkomaisen taloudellisen ja teollisen kehityksen seurantaan ja tiedustelutietojen keräämiseen ja analysointiin. Lähteet: (scmp.com/news/china/ 8.10.2015, 7.11.2016, nationalinterest.org 23.10.2015, strategicstudyindia.blogspot.com 25.10.2015, reuters.com 27.6.2017)

Kiinan tiedustelupalvelut, erityisesti MSS (Ministry of State Security) ja PLA:n (People's Liberation Army) tiedusteluyksiköiden henkilöt nauttivat ulkomailla diplomaattista koskemattomuutta, mikä tekee valvonnasta ja vastatiedustelusta haastavaa.

Suomen kannalta Kiinan tiedustelu ja vaikuttaminen ei ilmene niin suoraviivaisena agenttitoimintana kuin esimerkiksi Venäjän kohdalla, vaan se rakentuu pehmeämmän vaikuttamisen, pitkäjänteisen verkostoitumisen ja epäsuoran painostuksen varaan. Suurlähetystön rooli tässä kokonaisuudessa on keskeinen, ei vain tiedonkeruussa, vaan myös mielipiteenmuokkauksessa ja propagandassa.

Toistaiseksi Suomen reaktiot ovat olleet hienovaraisia, mutta kasvavan varautuneita. Supo toimii taustalla aktiivisesti, mutta avoimia diplomaattisia yhteenottoja Kiinan kanssa on toistaiseksi vältetty. Kiina reagoi aggressiivisesti lähes kaikkeen kritiikkiin ja kiistää kategorisesti kaiken arvostelun.

Suomessa ei ole toistaiseksi julkistettuja tapauksia, joissa Kiinan suurlähetystön henkilökuntaa olisi karkotettu vakoilun vuoksi. Supo on kuitenkin varoittanut Kiinan kasvavasta tiedustelutoiminnasta ja vaikuttamisyrityksistä. Supo arvioi vuosittaisissa katsauksissaan, että Kiina on yksi Suomen suurimmista tiedusteluhaasteista, erityisesti pitkän aikavälin strategisen tiedonkeruun osalta.

Kiinan pyrkimyksenä on kasvattaa vaikutusvaltaansa myös Euroopassa. Useissa Euroopan pääkaupungeissa toimii Kiinan tiedustelupalvelun agentteja. Vuonna 2017 säädetty kansallinen tiedustelulaki antoi ministeriölle laajat valtuudet vakoiluun kotimaassa ja ulkomailla.

Venäjän tiedustelun tapaan myös Kiinan tiedustelupalvelut käyttävät tiedettä ja kulttuuria työvälineenä tietolähteiden rekrytointiin. Kiinan erityispiirteenä on kuitenkin pandapolitiikka, jota käytetään poliittisena vaikuttamiskeinona. Tätä vaikuttamiskeinoa kutsutaan myös pandadiplomatiaksi. Pandoja lainataan ainoastaan Kiinalle ystävällismielisiin valtioihin, jotka pidättäytyvät arvostelemasta Kiinan harjoittamaa sortoa, ihmisoikeusloukkauksia ja pakolaisvakoilua. Kiinan kulttuuri- ja pandapolitiikka on osa Kiinan ulkopoliittista vallan käyttöä ja sitä hyödynnetään myös tiedustelutoiminnassa.

Kiinan tiedustelu käyttää vakoilutoiminnassa suurlähetystöjen henkilöstön lisäksi myös mm. matkailijoita, liikemiehiä, toimittajia, tutkijoita ja erityisesti opiskelijoita. Vakoojien värväämiseen Kiina käyttää rutiininomaisesti hunaja-ansoja. Kiina on soluttanut vakoojiaan mm. tiedusteluorganisaatioihin ja teknologiayrityksiin.

Kiina on käyttää useita menetelmiä tiedustelutietojen keräämiseen. Kiinan vakoiluyksilöt keräävät kohdennettua tietoa kaikista avoimista lähteistä, kuten kirjastoista, tutkimuslaitoksista ja luokittelemattomista tietokannoista.

Tietoja kerätään vakoilun, yhdysvaltalaisten teknisten ja akateemisten julkaisujen tarkastelun sekä yhdysvaltalaisten tiedemiesten kanssa käydyn vuorovaikutuksen avulla.

Kiina harjoittaa poliittista ja yritysvakoilua päästäkseen käsiksi rahoitus-, puolustus- ja teknologiayritysten sekä tutkimuslaitosten verkkoihin.

Kiinan kansalaisia voidaan pakottaa yhteistyöhön. Kiinalaisia matkailijoita rekrytoidaan suorittamaan tiettyjä tiedustelutoimia, ja pyytää raportoimaan vaihto-ohjelmista, kauppavaltuuskunnista ja tieteellisistä yhteistyöohjelmista palaavia kansalaisia.

Suuri osa teknologian hankinnasta tapahtuu kaupan ja kaupallisen sääntelyn kautta. Kiinan sääntely- ja kaupallinen ympäristö painostaa ulkomaisia yrityksiä siirtämään teknologiaa, pääomaa ja valmistusosaamista kiinalaisille kumppaneilleen osana liiketoimintaa Kiinan valtavilla ja tuottoisilla markkinoilla.

Kiinalaiset agentit ostavat huipputeknologiaa olevia laitteita Hongkongin peiteorganisaatioiden kautta. Kiina käyttää myös valtion yrityksiä ostaakseen ulkomaisia yrityksiä, joilla on pääsy haluttuihin teknologioihin.

Miksi Kiinan talous menestyy ja Suomen ei

Kiinan hallituksen talousvakoilun aiheuttama haitta ei ole pelkästään se, että sen yritykset menestyvät laittomasti hankitun teknologian avulla. Samalla kun kiinalaiset yritykset menestyvät, ne aiheuttavat eri maiden kansantalouksille suurta vahinkoa yritysten konkurssien ja työpaikkojen menetysten johdosta.

Esimerkiksi Suomessa yritykset, poliitikot ja kansalaiset eivät ole toistaiseksi tiedostaneet Kiinan nykyistä vakoilukulttuurin vaaraa riittävästi ja ryhtyneet puolustamaan yhteisiä kansallisia etujamme. Tänään näemme, että tämä sinisilmäisyys ja lyhytnäköisyys on ajanut koko Euroopan mm. telakka-, elektroniikka-. lääke- ja autoteollisuuden valtaviin ongelmiin.

Kiinan talouskehitys ei ole sattumanvaraista, vaan se perustuu pitkäaikaiseen, keskusjohtoiseen strategiseen suunnitteluun, jota nimitetään valtiojohtoiseksi kapitalismiksi. Strategista suunnitelmaa päivitetään viiden vuoden jaksoissa. Nykyisin painotetaan teknologista omavaraisuutta, vihreää kasvua ja sisämarkkinoiden vahvistamista. Tämä on auttanut Kiinaa siirtymään kehittyvästä maasta globaaliksi talousmahdiksi alle 50 vuodessa.

Valtiojohtoinen kapitalismi tarkoittaa sitä, että valtio ohjaa ainoastaan talouden strategisia sektoreita ja yksityinen sektori saa toimia vapaan markkinatalouden ehdoilla. Kiinalaiset suuryritykset kuten Huawei, Sinopec tai CRRC toimivat osin markkinaehtoisesti mutta valtiojohtoisten tavoitteiden raameissa. Kiinan tavoitteena on olla teollinen ja tieteellinen suurvalta 1.10.2049 mennessä, jolloin vietetään Kiinan kansantasavallan 100-vuotisjuhlaa.

Vaikka Suomessa talouspolitiikan pyrkimys on ollut luoda vakautta, painottaen julkisen talouden kestävyyttä ja menokuria, on siitä puuttunut pitkäjänteinen kasvustrategia, joka ilmenee neljän vuoden sykleissä talouspolitiikan poukkoilevuutena. Hallitusten vaihtuessa tapahtuu aina talouspolitiikan linjamuutoksia. Lyhyen aikavälin muutokset ja korjausliikkeet aiheuttavat yrityksissä epävarmuutta.

Veropolitiikan osalta hallitukset ovat valtaan päästyään ryhtyneet toteuttamaan omia ideologisia tavoitteitaan, joka ovat murentaneet kuluttajien luottamusta talouteen. Kuluttajille tämä näkyy niin, että valtiovarainministeri kättelee kuluttajaa oikealla kädellä ja läimäyttää samalla kuluttajaa poskelle vasemmalla kädellä. Jos kuluttajat eivät kuluta ei kauppa käy. Seurauksena on vaisu taloudellinen toimeliaisuus ja investointien vähäisyys.

Tiedustelupalvelut kaikkialla maailmassa varoittavat Kiinan vakoilusta

Heinäkuussa 2020 FBI:n johtaja Christopher A. Wray kutsui Kiinaa suurimmaksi pitkän aikavälin uhkaksi Yhdysvalloille. Hän sanoi, että FBI avaa nyt uuden Kiinaan liittyvän vastavakoilutapauksen 10 tunnin välein. Lähes 5 000 aktiivisesta vastavakoilutapauksesta, jotka ovat parhaillaan käynnissä eri puolilla maata, lähes puolet liittyy Kiinaan.

Ruotsin turvallisuuspoliisi (Säpo) varoitti, että Kiina käyttää yliopistoyhteistyötä peitteenä strategiseen tiedusteluun. Esimerkiksi kiinalaisten tutkijoiden läsnäoloa Ruotsin yliopistoissa pidettiin riskinä.

Norjan tiedustelupalvelu varoitti, että Kiina pyrkii rakentamaan pitkäaikaisia vaikutuskanavia liikemaailman ja politiikan kautta, erityisesti arktisen alueen strategisen merkityksen vuoksi.

Saksan sisäinen turvallisuuspalvelu (BfV) raportoi, että jopa taide- ja kulttuuriorganisaatiot olivat Kiinan vaikuttamisen välineitä. Bundestagin jäseniin kohdistui vakoiluyrityksiä; Kiinan agenttien havaittiin yrittäneen värvätä saksalaisia virkamiehiä.

Suomessa supo on varoittanut, että Kiina pyrkii hankkimaan tarvitsemansa osaamisen ulkomailta monin eri keinoin, myös tiedustelun keinoin. Autoritaaristen valtioiden tiedustelutoimijoilla on käytössään laajempi keinovalikoima kuin demokraattisilla valtioilla. Kiinalaisten toimijoiden taustalla voivat olla valtiovallan intressit, ja Kiinalla on mahdollisuus kontrolloida maan yrityksiä, yliopistoja ja yksittäisiä tutkijoita .​

Supon arvioita Kiinan toiminnasta Suomessa

Vuosikertomuksissaan supo on nostanut toistuvasti nostanut esiin, että Kiinan valtiollinen tiedustelu muodostaa vakavan uhan Suomelle erityisesti teknologian, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen aloilla. Tärkeimmät havainnot ovat:

Kiinan vaikuttamistoiminta Suomessa pyrkii ohjaamaan poliittista päätöksentekoa ja yleistä mielipidettä Kiinan päämäärien mukaiseen suuntaan. Tätä tehdään usein peitellysti, esimerkiksi kulttuuri- ja taloussuhteiden kautta. Lisäksi Kiina käyttää sijaistoimijoita, kuten liikemiehiä tai järjestöjä, hämärtääkseen toiminnan todellista luonnetta ja vaikeuttaakseen sen jäljittämistä.

Kiinan vaikuttaminen ei keskity vain valtapolitiikkaan vaan ulottuu tutkimukseen, liiketoimintaan, kulttuuriin ja yksittäisiin yhteisöihin. Supo ei yleensä nimeä yksittäisiä organisaatioita julkisesti, mutta se on toistuvasti varoittanut erityisesti korkeakoulusektorin ja strategisen teknologian aloilla toimivia varovaisuuteen.

Suomeen kohdistuva vakoilu

Kiina harjoittaa myös kybervakoilua suomalaisia kohteita vastaan, ja vaikka tämä ei aina ole suoraan suurlähetystön johdossa, se voi toimia tukikohtana tai tiedon välittäjänä. Kiinalaiset diplomaatit toimivat peiterooleissa samaan tapaan, kuin muillakin mailla on tapana.

Kiinan suurlähetystö voi edistää vaikuttamisoperaatioita eli niin sanottua "harmaan alueen toimintaa", jossa pyritään muokkaamaan yleistä mielipidettä ja päätöksentekijöiden näkemyksiä. Tätä voivat olla:

• Kiinalaisten opiskelijoiden seuranta ja ohjailu
• Suomalaisiin yrityksiin tai järjestöihin soluttautuminen
• Kulttuuri- ja taloussuhteiden kautta luotujen verkostojen hyödyntäminen

Tiedustelutoiminta voi hyödyntää myös ei-diplomaattisia agentteja, kuten liikemiehiä, opiskelijoita, tutkijoita, lehtimiehiä tai jopa tavallisia kansalaisia. Vieraanvaraiset kontaktit eli ystävälliset keskustelut suomalaisissa yliopistoissa tai yritysverkostoissa, joiden kautta pyritään keräämään tai ohjailemaan tietoa. Peiteverkostot kulttuuri- ja liikeyhteistyössä esimerkiksi Kiina-seurat, ystävyyskaupunkiyhteydet. Voidaan perustellusti todeta, että kaikki keinot ovat käytössä.

Teknologian siirto Kiinaan ilman vakoilua

Kiinan toiminta ei välttämättä ole vakoilua tai dramaattista. Kiina pyrkii rakentamaan vaikutusvaltaa myös muulla tavalla, kuten esimerkiksi yritys- ja tutkimusyhteistyön varjolla.

Talent poaching

Talent poachingin avulla pyritään edistämään strategisesti omaa kansallista teknologista ja teollista kehitystä. Talent poaching tarkoittaa osaajien houkuttelua kilpailijoilta tai ulkomailta omaan organisaatioon. Tämä on tärkeää erityisesti Kiinalle, mutta myös muille valtioille.

Kiinan Thousand Talents -ohjelma (Qiānrén Jìhuà)

Kiinan Thousand Talents ohjelma on Kiinan hallituksen vuonna 2008 käynnistämä ja rahoittama kansallinen rekrytointiohjelma, jonka tavoitteena on houkutella ulkomailla työskenteleviä kiinalaisia ja ulkomaalaisia huippututkijoita, insinöörejä ja asiantuntijoita työskentelemään Kiinassa erityisesti teknologian ja tieteen aloilla tai siirtämään teknologista ja tieteellistä osaamista Kiinan käyttöön.

Kiinan Thousand Talents ohjelma on osa Kiinan laajempaa strategiaa teknologisen supervallan aseman saavuttamiseksi. Ohjelma on liitetty myös valtiovierailuihin, joissa luodaan kontakteja ja mahdollisuuksia osaajien rekrytointiin. Vaikka ohjelma itsessään on laillinen, sen yhteydessä on esiintynyt tapauksia, joissa on:

• Rikottu tiedonhallintaa ja tutkimuseettisiä käytäntöjä.
• Rikottu raportointivelvollisuuksia länsimaisissa laitoksissa.
• Edistetty teollista vakoilua.

Useat länsimaat ovat alkaneet nähdä ohjelman uhkana kansalliselle turvallisuudelle, koska joidenkin osallistujien on havaittu luovuttaneen salaisia tietoja tai teknologioita Kiinalle.

Ohjelmaa on käytetty "talenttivakoilun" välineenä, jossa yhdistetään akateeminen yhteistyö ja tiedustelutavoitteet.

Yhdysvalloissa on nostettu useita syytteitä akateemikkoja vastaan, jotka eivät ilmoittaneet Thousand Talents -yhteyksistään, mm. Harvardin professori Charles Lieber.

Valtiovierailut

Suomesta Kiinaan suunnattujen valtiovierailujen yhteydessä presidentin mukana matkustaa usein yritysdelegaatioita edistämässä Suomen vientimahdollisuuksia Kiinaan. Valtiovierailut ovat keskeinen osa Suomen ja Kiinan välistä taloudellista yhteistyötä, tarjoten suomalaisyrityksille mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa Kiinan markkinoille, mutta onko yhteistyön tuloksena vain krapularyypyn omainen lyhytnäköinen hyöty.

Kiina hyödyntää valtiovierailuja, kuten Suomesta saapuvan presidentin johtaman yritysdelegaation käyntejä monin eri tavoin oman teollisuutensa ja kansantaloutensa edistämiseksi. Suomesta on vierailtu Kiinassa mm.

• Presidentti Alexander Stubbin valtiovierailu lokakuussa 2024
• Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen vieraili Kiinassa lokakuussa 2024. Vierailun yhteydessä suomalaiset yritykset saivat mahdollisuuden verkostoitua kiinalaisten toimijoiden kanssa.
  
• Presidentti Niinistön valtiovierailu Kiinaan tammikuussa 2019
• Pääministeri Juha Sipilän Team Finland -vierailu kesäkuussa 2017

Vierailujen yhteydessä Kiinan keskeisimmät tiedonhankintakeinot

Liiketoimintatiedon keruu

Yritysdelegaatioiden mukana matkustavat yritykset jakavat usein teknisiä yksityiskohtia tuotteistaan, toimintamalleistaan ja strategiastaan osana kaupallista vuoropuhelua. Kiinalaiset osapuolet analysoivat näitä tietoja systemaattisesti ja hyödyttävät tietoja omassa teollisessa kehittämisessä.

Yhteistyöhankkeet ja kumppanuudet

Vierailujen yhteydessä solmitaan usein yhteishankkeita, joissa Kiinan yksinomainen peitelty tavoite on teknologian siirto Kiinaan. Tämä tapahtuu usein täysin avoimin keinoin mm.yhteisyritysten kautta.

Strateginen teknologinen oppiminen

Kiina on pitkään toteuttanut strategiaa, jossa se houkuttelee ulkomaisia yrityksiä avaamaan toimintoja Kiinaan esimerkiksi tuotantoa tai TKI-toimintaa, jolloin paikalliset toimijat pääsevät läheltä oppimaan uusia toimintatapoja ja teknologioita.

Kiinan valtiolliset ohjelmat, kuten Made in China 2025, tukevat tätä lähestymistapaa systemaattisesti. Esimerkiksi Koneella on Kiinassa tuotekehitys­yksikkö ja kaksi tehdasta. Shanghaista tuotiin Suomeen mm. Helsingin Länsimetron liukuportaita.

Pohdittavaa

Mikä epäsuotuisa taloudellinen kehityskulku on johtnut siihen, että Suomessa ei kannata valmistaa kilpailukykyisiä liukuportaita, vaan ne on tuotava Kiinasta saakka?

Vuonna 2025 Koneen uudisrakentamisen sarake Kiinassa näytti miinusta niin loppuvuoden kuin näkymienkin osalta. Kokonaisuutena Kiina tuo Koneelle enää noin viidenneksen myynnistä. Koneen voitosta Kiina tuo enää vain 15 prosenttia. Kilpailu Kiinassa on kovaa ja kiinalaiset hissinvalmistajat tulevat saavuttamaan nopeasti kilpailijamaiden teknologisen tason ja valtaamaan markkinat. Kiinan johtavat hissien valmistajat ovat:

1. Mitsubishi (Shanghai, Kiina)

2. CANNY (Suzhou, Kiina)

3. KONE (Kunshan, Kiina)

4. Schindler (Shanghai, Kiina)

5. Hitachi (Guangzhou, Kiina)

6. SJEC (Suzhou, Kiina)

7. FUJI (Huzhou, Kiina)

8. XIOLIFT (Hangzhou, Kiina)

9. ThyssenKrupp (Zhongshan, Kiina)

10. Sigma (Dalian, Kiina)

Teollisuusvakoilu

Vierailujen yhteydessä tapahtuu teollisuusvakoilua, mutta se ei ole vierailujen virallinen tai julkinen osa. Länsimaiden tiedusteluraporttien mukaan Kiina on ollut aktiivinen sekä valtiollisen että epävirallisen teollisuusvakoilun toteuttaja.

Vierailujen yhteydessä syntyvä verkottuminen ja tiedonvaihto voivat luoda otollisia tilanteita vakoilulle, erityisesti jos yritykset eivät ole riittävästi varautuneet tietoturva- ja tiedonhallintakysymyksiin.

Soft power ja neuvotteluaseman vahvistaminen

Kiina käyttää vierailuja myös vaikuttaakseen vierailevien maiden poliittisiin ja taloudellisiin linjauksiin, esimerkiksi pyrkimällä ohjaamaan maiden suhtautumista Taiwanin, Hongkongin tai ihmisoikeuksien kaltaisiin kysymyksiin. Taloudellinen yhteistyö toimii houkuttimena, jolla pyritään lieventämään poliittista vastustusta.

Kiina vakoilee infrastruktuurin kautta

Huawei ja 5G: Länsimaissa on länsimaissa pelätty yhdistelmä. Kiinalaisvalmistajien laitteet voivat sisältää takaportteja, joita Kiina voi käyttää vakoiluun. Kiina itse kiistää kategorisesti kaikki tämän kaltaiset väitteet perättöminä.

Kiinalaisilla yrityksillä on laaja pääsy maailmanlaajuiseen dataan datakeskusten ja kaapeliverkostojen kautta. Näiden avulla voidaan analysoida valtavia määriä julkista tietoa strategisiin tarkoituksiin.

Useat valtiot EU:ssa, Yhdysvallat ja Kanada ovat kieltäneet tai rajoittaneet TikTokin käyttöä viranomaispuhelimissa. Vuonna 2022 BuzzFeed paljasti, että yhdysvaltalaisten käyttäjien tietoja oli päätynyt kiinalaisten työntekijöiden saataville. Riskinä on, että TikTokin emoyhtiö ByteDance voi joutua luovuttamaan käyttäjätietoja Kiinan viranomaisille.

Kiinan hyväksi vakoilleita

Xu Yanjun oli Kiinan valtion turvallisuusministeriön (MSS) virkamies. Hän on myös Kiinan ensimmäinen ulkomailla tuomittu valtiollinen vakooja. Xu Yanjun yritti varastaa Yhdysvaltalaisen GE Aviation -yrityksen suihkumoottoriteknologiaa. Hän jäi kiinni Belgiassa vuonna 2018 ja luovutettiin Yhdysvaltoihin. Vuonna 2022 Xu Yanjun tuomittiin vakoilusta 20 vuodeksi vankeuteen.

Dong Jingwei oli Kiinan turvallisuusministeriön varajohtaja (MSS), vastasi vastavakoilusta. Vuonna 2021 nousi esiin huhuja, että hän olisi loikannut Yhdysvaltoihin tärkeän vakoilutiedon kanssa. Kiina kuitenkin väitti hänen olevan edelleen virassa. Tapaus jäi mysteeriksi.

Kevin Patrick Mallory oli Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (CIA) upseeri, joka tuomittiin vakoilusta Kiinan hyväksi. Mallory pidätettiin vuonna 2017. Hän oli luovuttanut salaisia Yhdysvaltain tiedustelutietoja Kiinan hallituksen edustajille. Asiakirjojen lähettämiseen hän käytti salattua viestintäsovellusta. Malloryn motivaationa oli taloudelliset ongelmat.

Hänellä oli suuri velkataakka, ja hän otti vastaan tuhansien dollarien maksun kiinalaisilta agenteilta. Vuonna 2018 Mallory tuomittiin 20 vuoden vankeuteen vakoilusta ulkomaiselle valtiolle.

Ron Rockwell Hansen oli Yhdysvaltain puolustustiedustelupalvelun (Defense Intelligence Agency, DIA) virkamies, joka tuomittiin vuonna 2019 vakoilusta Kiinan hyväksi.

Hansen palveli yli 20 vuotta Yhdysvaltain armeijassa warrant officerina, erikoistuen signaali- ja henkilötiedusteluun. Vuonna 2006 hän siirtyi DIA:han siviilitiedustelu-upseeriksi. Hänellä oli pitkään voimassa oleva Top Secret -turvaluokitus, ja hän puhui sujuvasti mandariinikiinaa ja venäjää.

Vuonna 2014 kiinalaiset tiedusteluagentit lähestyivät Hansenia ja värväsivät hänet yhteistyöhön. Hän tapasi heitä säännöllisesti Kiinassa ja sai sadoin tuhansin dollarein palkkioita toimittamistaan tiedosta. Hansen osallistui myös Yhdysvalloissa järjestettyihin sotilas- ja tiedustelukonferensseihin ja välitti niissä saamiaan tietoja kiinalaisille kontakteilleen.

Vuonna 2018 Hansen yritti saada DIA:n tiedustelu-upseerilta salaisia tietoja, jotka hän aikoi välittää Kiinaan. Kyseinen upseeri ilmoitti asiasta viranomaisille ja ryhtyi FBI:n informantiksi. Hansen neuvoi häntä, kuinka salaisia tietoja voidaan tallentaa ja siirtää huomaamatta sekä kuinka mahdolliset maksut voidaan naamioida. Hänet pidätettiin 2.6.2018 Seattle-Tacoman kansainvälisellä lentoasemalla, kun hän oli matkalla Kiinaan mukanaan salaisia asiakirjoja.

Hansen myönsi syyllisyytensä maaliskuussa 2019 ja sai syyskuussa 2019 kymmenen vuoden vankeustuomion. Tuomio oli osa syytesopimusta, jossa hän suostui yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Tuomari huomioi Hansenin yhteistyöhalukkuuden ja katumuksen lieventävänä tekijänä.

Hansenin tapaus oli vain yksi monista viime vuosina paljastuneista tapauksista, joissa entiset Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ovat vakoilleet Kiinan hyväksi. Tapaus korostaa Kiinan aktiivista tiedustelutoimintaa.

Jerry Chun Shing Lee oli entinen Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (CIA) upseeri, joka tuomittiin vuonna 2019 vakoilusta Kiinan hyväksi. Hän oli erikoistunut salaiseen henkilöstöhallintaan (covert human sources), erityisesti Aasiassa.

Epäilyt heräsivät vuonna 2010 Kiinan aloitettua Yhdysvaltojen agenttien ja ilmiantajien pidätykset ja teloitukset. CIA:n vakoiluverkosto romahti, jopa 18–20 agenttia paljastui tai katosi. CIA ja FBI epäilivät tietovuotoa. Tutkinta johti Jerry Chun Shing Leen paljastumiseen.

Lee syntyi Hongkongissa ja muutti teini-ikäisenä Havaijille. Hän työskenteli CIA:ssa vuosina 1994–2007 ulkomaanoperaatioiden upseerina, erikoistuen salaisten tietolähteiden rekrytointiin ja hallintaan. Vuonna 2007 hän erosi virastaan ja muutti Hongkongiin.

Vuonna 2010 kaksi Kiinan tiedusteluviranomaista lähestyi Leetä Hongkongissa ja tarjosi hänelle 100 000 dollaria sekä elinikäistä huolenpitoa vastineeksi salaisista tiedoista. Lee suostui yhteistyöhön ja ansaitsi vuosien 2010–2013 aikana yli 840 000 dollaria.

Lee loi tietokoneelleen asiakirjan, joka sisälsi tietoa CIA:n operaatioista, mukaan lukien salaisten agenttien sijoituspaikat ja salaisten operaatioiden aikataulut. Tämä asiakirja siirrettiin USB-muistitikulle, joka myöhemmin löydettiin FBI:n suorittamassa etsinnässä vuonna 2012. Lisäksi FBI löysi Leen hallusta muistivihkoja, jotka sisälsivät käsin kirjoitettuja muistiinpanoja CIA:n operaatioista, mukaan lukien agenttien oikeat nimet, tapaamispaikat ja salaiset laitokset.

Lee pidätettiin tammikuussa 2018 New Yorkin JFK-lentokentällä. Hän myönsi syyllisyytensä toukokuussa 2019 salaliittoon kansallisen puolustustiedon toimittamiseksi Kiinaan. Marraskuussa 2019 hänet tuomittiin 19 vuoden vankeuteen.

Leen tapaus oli yksi vakavimmista vakoilutapauksista Yhdysvaltain tiedusteluhistoriassa. Hänen toimintansa on yhdistetty CIA:n Kiinassa toimineen agenttiverkoston romahtamiseen vuosina 2010–2012, jolloin useita Yhdysvaltain informantteja pidätettiin ja tapettiin.

Charles Lieber toimi Harvardin yliopistossa kemistinä. Hän osallistui salaa Kiinan Thousand Talents-ohjelmaan. Kiina maksoi Lieberin osallistumisesta ohjelmaan yli miljoonan dollarin palkkion, eikä hän ilmoittanut siitä viranomaisille. Samaan aikaan Lieber toimi myös USA:n puolustusrahoitteisissa projekteissa. Charles Lieber tuomittiin vuonna 2021 valehtelusta ja veropetoksesta.

Gregory Allen Justice oli Boeing-yhtiön työntekijä. Hän yritti myydä satelliittitietoa Kiinaan. FBI suunnitteli peiteoperaation, jossa Justice luuli asioivansa kiinalaisten yhteyshenkilöiden kanssa, mutta todellisuudessa henkilöt olivat FBI:n agentteja. Vuonna 2017 hänet tuomittiin 5 vuodeksi vankeuteen.

Xu Yanjun oli ensimmäinen Kiinan tiedustelu-upseeri, joka luovutettiin Yhdysvaltoihin. Yanjun yritti varastaa ilmailuteknologiaa, mm. GE Aviationilta. vuonna 2022 hänet tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen.

Katrina Leung oli FBI:n kaksoisagentti, joka vuoti tietoa Kiinaan 1980–2000-luvuilla. Hän sai lyhyehkön tuomion valheista viranomaisille, koska suoria todisteita vakoilusta oli vaikea esittää.

Glenn Duffie Shriver oli yhdysvaltalainen opiskelija, jonka kiinalaiset värväsivät vakoiluyritykseen. Hän yritti päästä CIA:n palvelukseen Kiinan käskystä. Vuonna 2011 hänet tuomittiin 4 vuodeksi vankeuteen.